Ristetykseksi mielletään kaniasioissa kaikki sellaiset kanit, joilla ei ole virallisia sukutauluja, joiden avulla niiden polveutuminen voitaisiin todistaa. Ulkonäöllisesti musta kani voi olla esim. alaskan näköinen, mutta rotukaniksi sitä sanotaan vasta, kun on näyttää sen sukutaulu. Epärehelliset myyjät voivat yrittää johtaa harhaan ostajia. Kannattaa myös huomioida, että sukutauluja on erilaisia: lemmikkikanin polveutumistodistukset, SKY:n "virallinen" rotukanin sukutaulu ja usean muun yhdistyksen ja omistajien sukutaulupohjat. Risteytyskanit eivät ole yhtään sen huonompia kuin rotukanitkaan, mutta niiden kanssa voi joskus tulla yllätyksenä, miten iso pienestä kanivauvasta kasvaakaan.. Risteytyskani voi toki olla omistajalleen vähintään yhtä rakas kuin rotukanikin :)
Kanien tatuoinnista ja rekisteröinnistä
Kaneille voidaan laittaa vasempaan korvaan tunnistenumerotatuointi. Usein kasvattaja laittaa sen valmiiksi ennen kanin luovutusta tai kirjoittaa sukutauluun, mikä numerosarja kanin korvaan voidaan tatuoida myöhemmin. Muussa tapauksessa omistaja saa päättää itse, mitä merkkejä laitetaan. Tyypillisesti tatuointi on vähintään 3, enintään 6 numeroa pitkä. Osalla kaneista on laitettu oikeaan korvaan kasvattajanumero/kasvattajatunnus tai kasvattajan Suomen Kaniyhdistys ry:n jäsennumero, jos kasvattajalla sellainen on. Tämä yksilöi, mistä kanilasta kani on kotoisin. Kanin voi rekisteröidä vasta hyväksytyn ulkomuotoarvostelun jälkeen, aikaisintaan 4kk iässä eli rekisteröintikäytäntö on erilainen kuin esim. koirilla. Vain rotukaneja rekisteröidään (l. kantakirjataan) ja niillä täytyy tuolloin olla lisäksi 2kpl virallisia SKY:n rotukanin sukutauluja.
Kanien kiima
Kaninaaraista kuulee usein sanottavan, ettei niillä ole kiimaa, koska ne eivät näytä kiimaa. Tosiasiassa kaneilla on kuitenkin kiimakierto, jonka osalla kaneista huomaa erittäin helposti, toisilla se on lähes huomaamatonta. Siihen ei kuulu juoksuaikaa/kuukautisia – verenvuoto alapäästä on aina vakavasti otettava oire. Se voi kertoa esimerkiksi virtsatietulehduksesta tai kohtukasvaimesta, joka on valitettavan yleinen kaneilla ja vaatii eläinlääkärin hoitoa. Tyypilliä viitteitä lisääntymishalun kasvusta on sukuelimen punertavan värin korostuminen ja mahdollinen turpoaminen, eritteen määrän lisääntyminen, painautuminen maahan peppu ja häntä pystyssä selästä silittäessä, ”urpattaminen” (juttelua uroskanille), kaverinaaraan nylkyttäminen, häntä pystyssä juoksentelu, lisääntynyt kaivamisinto..
Kaninaaraat tulevat murrosikään muutaman kuukauden iässä riippuen rodusta ja olosuhteista. Tyypillisesti kääpiörotuiset kypsyvät nopeammin kuin suuret rodut. Kaninaaraat hyväksyvät astumisen noin 3,5kk ikäisenä ja voivat tulla kantaviksi jo 4kk iässä. Naarasta ei tule astuttaa näin varhaisessa vaiheessa, jottei sen oma kasvu ja kehitys kärsisi. Naaras on tuolloin myös vielä liian nuori pystyäkseen imettämään ja kasvattamaan poikasia kunnolla. Toisaalta liian vanhaa naarasta ei myöskään pidä ensi kertaa astuttaa, eikä huomattavan ylipainoista tai näkyvästi sairasta jne.
Kanien kiimakierto on luonteeltaan hieman epämääräisempi kuin monilla muilla nisäkkäillä, mutta perusidea on sama. Aivolisäkkeen erittämä FSH (glykoproteiini) aloittaa follikkelien kehityksen ja samalla munasarjat kehittyvät. Follikkelit järjestäytyvät kerroksittain munasarjoissa – päälimmäinen kerros kehittyy edelleen kun siihen kertyy nestettä, siirtyy munasarjan ulkoreunaan ja tuottaa estrogeeniä. Estrogeenin vaikutusta on, että naaras ylipäätään hyväksyy uroksen lähelleen ja sallii astumisen. Follikkelien kehitys on aaltomaista, niitä kypsyy molemmissa munasarjoissa n.5-10. Kypsät follikkelit tuottavat estrogeeniä n. 12-14vrk. Jos astumista ei tuona aikana tapahdu, follikkelit tuhoutuvat ja kestää n.4vrk uuden kierron alkuun. Naaraan kiimakierto on siis n. 16-18vrk. Noista 12-14 päivän aikana naaras hyväksyy uroskanin ja 4pv ei. Kiertoon vaikuttavat useat tekijät. Se on riippuvainen yksilöstä ja ympäristöstä. Uroksen läsnäolo, vuodenaika (valo + lämpötila!) ja (proteiinipitoinen) ruokinta aktivoivat kiertoa.
Kaneilla on ns. indusoitu munasolun irtoaminen, jossa uroksen käyttäytymisellä astutustilanteessa on merkitystä. Uros nyhtäisee karvaa naaraasta, voi kaivaa tassuillaan naaraan turkkia, tömistellä takajaloillaan ja yrittää näin edesauttaa munasolujen irtoamista. Osalla naaraista myös toisen naaraan astuminen voi indusoida munasolujen irtoamisen, samoin osa saa sen itse aikaan, seurauksena valeraskaus. Tuolloinkin follikkeli puhkeaa ja munasolut sen sisältä kulkeutuvat kohtuun n.10h kuluessa. On viitteitä, että osalla naaraista tämä aiheuttaa epämääräisiä kiputuntemuksia ja mm. siitä johtuen kiukuttelua kiimakierron vaiheen mukaan.
Munasolujen kulkeutumisnopeudesta
kohtuun johtuen naaraat tyypillisesti astutetaan seuraavana päivänä
uudestaan. Tarkistusastutuksia suoritetaan yleensä parin viikon
kuluttua ensimmäisestä astutuksesta. Jos naaras tuolloin hyväksyy
astumisen, se todennäköisesti ei ole tiinehtynyt edellisellä
kerralla. Osa naaraista antaa astua vaikka ovatkin jo tiineinä.
Esimerkkejä kanille sopivista ruoista:
- Ananasmehua ("ummetuksen hoitoon" .. vanhentunutta tietoa, että auttaisi ummetukseen, mutta nestehoidoksi sopii)
- aprikooseja
- auringonkukanversoja (vähän/kohtuudella)
- avomaankurkkua (vähän)
- banaania (tuore tai kuivattu)
- basilikaa
- haavan oksia (lehtineen tai ilman)
- hapankorppua
- hedelmäpuuun oksia vähän(esim. omena, luumu, kirsikka, varmista ettei myrkytettyjä!)
- heinää (tuore ja kuivattu)
- herneenversoja (liota yön yli vedessä, muuten kasvatetaan kuten rairuoho)
- herneitä (tuoreita, tosi vähän, koska voivat kerryttää kaasua)
- horsmaa
- hunajameloni
- jäävuorisalaattia (kohtuudella, ei pikkupoikasille)
- kauraa (jyvinä tai voidaan kasvattaa kuten rairuoho) (kohtuudella)
- kaurakeksiä (herkuksi, pieni pala)
- kaurakorppua (hapankorpun vaalea versio)
- kesäkurpitsaa (kohduudella/vähän)
- koivun oksia (lehtineen tai ilman)
- kukkakaalia (kukinto ja lehdet vähäisiä määriä)
- kumina (tuoreena tai kokonaisena kuivattuna)
- kurkkua
- kurpitsaa
- kuusenoksia (vähän, värjää pissan punaiseksi)
- lanttua (hyvin pieniä määriä)
- leipää (kuivattua, mielellään vaaleaa, pellettimäärää mahdollisesti vähennettävä jos annetaan leipää)
- leskenlehtiä (vähän)
- maissi (tuore, vähän)
- maitohorsmaa (vähän)
- mansikkaa (tuore, harvoin)
- mantelia (yksi silloin tällöin)
- meloni (vähän)
- munakoiso (vähän)
- mustikanvarpuja mysliä (vähän, harvoin)
- nauris (vähän)
- nektariini (vähän)
- nokkosta (kuivattu)
- näkkileipää
- omenaa (tuore tai kuivattu) (ainakin ulkomaisista versioista kota ja kuoret pois -myrkkyjäämät)
- omenapuun oksia (lehtineen tai ilman)
- omenapäärynää
- oreganoa (tuoreena tai kokonaisena kuivattuna, ei maustepurkista)
- pajun oksia (lehtineen tai ilman, myös kissoja ennen siitepölyaikaa)
- palsternakkaa
- parsakaalia (pieniä määriä)
- pellettejä (täysrehupellettejä, ei heinäpellettejä)
- persiljaa
- persikka (vähän)
- perunaa (KEITETTYÄ)
- piharatamoa
- pihlajan oksia
- pinaatti (vähän)
- puiden oksia ja lehtiä (paju, hedelmäpuut, koivu, haapa, kuusi, vaahteri), kellastuineinakin lehdet
- pujo (vähän)
- punajuuri raakana (vähän, ei naatteja)
- puolukanvarpuja
- porkkanaa (tuore tai kuivattu) porkkanan naatteja
- pähkinöitä (vähän & harvoin herkuksi)
- päärynää
- rakuunaa (tuoreena tai kokonaisena kuivattuna, ei maustepurkista)
- ratamon lehtiä
- retiisi (vähän)
- rusinoita (vähän & harvoin herkuksi)
- ruohoa (tuore tai kuivattu, puhtailta paikoilta)
- salaattia (ruukku-, jäävuori-... ei pikkupoikasille)
- salvia (tuoreena tai kokonaisena kuivattuna)
- siankärsämöä (vähän)
- sitruunamelissaa
- tilliä
- tomaattia (pieniä määriä)
- vadelmanlehtiä
- valkoapilaa
- varsiselleri
- vehnää (kasvatetaan kuten rairuoho)
- vesikrassia
- vesimelonia
- viinirypäleitä
- voikukkaa
Kanille ei-sopivia ruokia:
- HUS:n lista myrkyllisistä ja myrkyttömistä kasveista
- auringonkukansiemeniä (todella rasvaisia, käyttö vain harkitusti lihotus/turkinhoitotarkoituksessa)
- eläinperäisiä tuotteita
- herneitä kokonaisina (kuivat herneet voivat tukkia suoliston, tarjoaminen litistettyinä ennemmin)
- huonolaatuista (tuore)ruokaa (mitä et itsekään suuhun laittaisi)
- ihmisten ruokaa/herkkuja (suklaa, sipsit, tortillat, karkit, suklaa...)
- jogurttinappeja (sis. maitoa)
- kaalia (kerryttää kaasua vatsaan jos syötetään paljon/usein tottumattomalle)
- kalaa
- kiivi
- koiranputki aiheuttaa ärsytysoireita limakalvoilla.
- koiranköynnös, koiranpensas (tutummin puksipuu), koirankieli, koiranheisi ja koiranhampaat ovat myrkyllisiä
- kookos (epäterveellisiä rasvoja kanille)
- lihaa
- maissia (ainakaan kuivattuja jyviä, tukkivat suoliston, sulavat hitaasti - maissinjyvät annetaan litistettyinä)
- maitotuotteita (jugurtit yms.)
- murot (liikaa suolaa ja sokeria pupuille)
- myrkyllisiä kasveja
- nahistuneita kasviksia
- niittyleinikki
- pakasteruokaa
- paprika
- perunaa (RAAKAA)
- puna-apilaa (kerryttää kaasua vatsaan, jos kania ei ole totutettu puna-apilaan)
- rairuohoa/pääsiäisruohoa (siemenet suojattu myrkyillä)
- raparperi (sisältävät oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia ja poistaa sitä elimistöstä)
- rosmariini
- rypsi
- siemensekoitukset (rasvaisia - käytä mielummin pellettejä)
- sipulikasveja (purjosipuli kuuluu myös sipuleihin)
- sitrushedelmiä (= appelsiini, mandariini, sitruuna, satsuma, greippi jne. Sitrushedelmät sisältävät d-limoneenia, joka aiheuttaa anemiaa ja painonlaskua.)
- tammi (myrkyllinen)
- tienvarsilta kerättyjä kasveja
- tölkki-/purkkiruokaa (paitsi "säilyketölkki"ananasta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti