GG-09 Lintutarhan Miro tuli miulle lokakuussa 2012 kasvattajaltaan, oli ollut kesän hoitopaikassa muualla. Mirolla oli tullessaan rintakehällä ihokasvain ja jos se olisi paha, olisi Miro pakko lopettaa. Miro tuli kuitenkin ja jäin miettimään, uskaltaako kilttiin poikaan alkaa kiintyä ollenkaan. Kiinnyin, silläkin uhalla, että vain pari viikkoa olisi yhteistä aikaa. Miroa nimittäin ei voinut vastustaa, kun hän pienen naaman änkesi käden alle pyytäen paijauksia ja tuli syliin hellittäväksi.
Miron vaiva saatiin hoidettua ja leikkauksesta toipuminen kävi nopeasti. Miron kanssa käytiin näyttelyissä, varsinkin pet-luokissa Miro loisti kiltteydellään. Yhdessä ulkoiltiin, loikoiltiin sohvalla sylikkäin ja syötiin samaa omenaa. Joskus Miro joi samasta lasista mehua. Miro tapasi myös kanilan tyttöjä ja poikueita on syntynyt pari. Kaikissa jälkeläisille on periytynyt Miron kilttiä olemusta: ne ei koskaan satuttaisi ketään, kuten ei Mirokaan.
Joulukuun puolivälissä Miro sai kissan leikkipuremasta pienen haavan korvaansa. Haava näytti pinnalliselta ja paranikin alkuun hyvin. Viikon päästä alkoivat ongelmat, kun korvaan tuli paise. Se avattiin, puhdistettiin ja Miro sai antibioottipistoksen. Masu ei tykännyt, mutta haava parani. Sitten sen viereen tuli toinen, isompi paise. Ja jokin ajan päästä koko korva oli turvonnut, niin pahasti että koko korvakäytävä oli ummessa. Mirolla oli korvatulehdus ja useita paiseita korvassa. Miroa hoidettiin ab-korvatipoilla, puhdistamalla korvaa, tukiruoalla, suun kautta antibiootilla. Samaan aikaan Miro laihtui ja laihtui paljon. Lopussa ennen 2,72kg painanut pupu painoi enää 2,3kg. Mikään hoito ei enää auttanut, eikä Miro jaksaisi enää kauaa.
Miro nukutettiin ikiuneen 5.2.
Miulla on Mirosta vain hyviä muistoja.
