maanantai 14. heinäkuuta 2014

Kirjavia neitejä ja hyppykani

Elsun kirjavia nakkeja on 3, kaikki tyttöjä. Vihreä maistuu karvalapsille:

Hunnullinen bourgogne
Keltamusta japanilainen viittakuviolla
Keltamusta japanilainen

Lukumäärästä voi päätellä, että yksi pienistä, se kaikkein pienin poika, oli luovuttanut. Niin joskus käy, joka poikueessa on muita pienempiä ja heikompia, jotka sitten herkästi karsiutuvat pois. Elsu on ollut kaikesta huolimatta erinomainen emo ja onhan hänellä apuna maailman suloisin lastenvahti Odette.

Hyppymussukainen Toiveen Roy De Vore eli Nasse on esiintynyt Palojoella ja Askolassa hyppäämässä helppoa suoraa.
Nasse lämmittelemässä Askolassa 12.7.,
ohjaajana kasvattaja Miia Kröger Toiveen kanilasta.

Nasse tutkimassa Palojoella 6.7. mikä ihmeen
hökötys tämä nyt on.. Este ei ollut mieleinen, joten se piti joka kerta
laittaa muurin osalta matalaksi ennen kuin siitä saattoi hypätä: 
Seuraavat kisat joihin Nassen kanssa ollaan menossa on Helsingin kisat 19.-20.7 eli kanihypyn SM-kisojen helppoihin väliluokkiin. Toiveissa on klassautuminen keskivaikeaan. Nasselta puuttuu yksi klassauspiste helposta mutkasta ja yksi helposta suorasta. Toisaalta, ei ole paineita - saa ihan rauhassa olla, ei haittaa vaikkei vielä klassaantuisikaan. Tiedän ilmankin, että Nasse on hieno ja hyppää tarvittaessa vaikka vaikean korkuisia esteitä..

Askolan Pet-näyttelyssä Tringas' kanilassa 12.7. nähtiin Babushka x Lonly -poikueesta Catrinan sisko Aina Rakas Capricia. Ihan hiukan on neiti kasvanut viime näkemältä taas. Saman mallisen pienen turpatyynyn on neiti kehitellyt kuin emolla on, mutta se sopii hänelle. Karvanvaihto verotti Caprician pisteitä, mutta hieno hän on.
Aina Rakas Capricia arvosteltavana, tuomarina Vilja Varis

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kirjavia vauvoja, kanamaista käytöstä ja karvanvaihtoa

Elsun nakeista on jäljellä edessä vas. oleva hunnullinen keltapunainen
ja viereisen pöllin päällä hönöilevät japanilaiset ja valkotassu.  
Elsun kirjavia nakkeja pyörii seurassa enää 4. Poikueen pienimmäinen, muita heikommin kasvanut (keltapunainen vk) menehtyi. Yksi vauveleista oli liian innokas tutkimusmatkailija ja tästä syystä pääsinkin sitten virittelemään vauvojen turvaksi jänisverkkoa kalterien päälle, ihan että kestävät sisäpuolella. Ei olisi uskonut, että viereiseen häkkiin asti voi pieni pupuvauva mönkiä. Siellä hän (toinen keltapunainen vk -vauva) oli parka ilmeisesti saanut potkun tassusta kun nuoret naaraat Vompatti ja MiniJetta on riehuneet. Eipä ne tahallaan, ovat voineet säikähtää tai hermostua, kun toinen pyrkii tissille. Pikkuiset on todella hauraita, kerta riittää tappamaan.
Elsun kirjavia nakkeja

Muut nakit voi hyvin ja kasvaa, on 3 isoa mukeloa ja sitten 1 valkotassuinen mini (jonka puolesta kyllä pelkään edelleen, aina nuo poikueen pienimmät tuppaavat olemaan heikompia). Sukupuolet on edelleen katsomatta, olen hieman taikauskoinen tässä asiassa.. Varattavissa pikkumukelot on aikaisintaan 5vko iässä.

Pienet syö uskomattomia määriä heinää emon ja varamamma-Odeten kanssa. Myös tuoreruoka maistuu ja sitähän onneksi riittää. Eilen niittoleikkurilla ajettiin ja kyllä nyt on moneksi pv vihreää - pitää vaa useamman krt pöyhiä kun määrä on hurja ja säilytystila pienehkö.. omani tykkäävät myös nahistuneina syödä vihreitä, tai sit kun ovat kuivaksi asti kuivuneet.

Odetesta edelleen.. hän on karvanvaihdossa ja nyt taas hitaasti alkaa näyttää kanimaisemmalta, mutta toki tupsutoukka on edelleen. Odetella on Elsun poikueen kanssa ollut hyvinkin tärkeä rooli: ensin hänen karvojaan on ollut lämmittämässä pesässä ja nykyään päiväunia Odeten kyljessä, poskea vasten, leuan alla, korvan alla nukkuilee niin mukelot kuin niiden emo Elsesterikin.. Odette näyttää suojelevaiselta kanaemolta, vaikka mukelot (ja Elsu :D) ei olekaan hänen omia. Jos Odette osaisi, hän varmaan levittäisi siivet suojelevasti koko porukan päälle. No, siipien puuttuessa, onneksi on luppakorvat!

Tupsutoukkia ovat myös Taateli ja Wendela, jostain kenties Wendun kiimoihin liittyvistä syistä + karvanlähdöstä kaikkialla on heidän karvojaan. Taatelilla on melko jatkuva karvanvaihto ja Wendu pöllyää tällä hetkellä myös huolella.

Skidi (Aina Rakas Rosangela Beatrix x Snow Grouse*)
Bean vauva on sinnikäs hönö, puree tarvittaessa kalterin läpi jopa häkin rungon metallisia tukiristikkoja.. hän osaa myös hienosti seistä aika liukkaalla putkella takajaloillaan. Ja se vimma, millä hän kaivelee ja töheltää kun vihreää..! Ilkeät juorut kertovat, että vauva näykkii .. Oma vika jos tökkii nenään toista, ni kai se ny maistelu-iässä oleva vauvakani hieman hampaillakin kokeilee, että mitäs siinä ärsytät.. Skidi on luonnollisesti varattu kotiin jääväksi, on sen verran upea pieni paketti ja herttainenkin <3

Jayendra loikkii hieman, vihdoinkin. Selkävammasta paraneminen on ollut hidasta ja edennyt vaihtelevaa nopeutta, suuntakin on muuttunut useamman kerran. Pikkuvaaveli on kuitenkin hyvin sinnikäs kaveri ja aivan hurmaava. Tästä vauvasta EI luovuta.

Jayendran emä Catrina pääsee tänään illalla puputreffeille, toivoakseni tärpää. Catrina on hyvässä kunnossa ja uteliaampi kuin koskaan ennen, kaivaa paljon ja selkeästi mietiskelee vauva-asioita. Sulho Berendt on kuulemani mukaan myös hyvin innokas lisääntyjä.. olkoonkin, että hänellä kohteet hieman.. vaihtelee..

Estehyppypäivitys vielä: Nasse eli Toiveen Roy De Vore, Elsun vauvojen isä ja meidän höppänä kirjava karvapallo meni helppoa suoraa 1 virheellä :) Nassen mielestä oli kyllä aivan perseestä muurin ja kryssetin yhdistelmä, lanasi sen huolella. Vaikean muotoinen hahmottaa :/